Veden ongelmat eivät aina näy
Osa veden ongelmista näkyy arjessa esimerkiksi hajuna, makuna tai värinä. Toiset epäpuhtaudet ovat vaikeammin havaittavia, ja kaikkein haitallisimmat aineet, kuten arseeni ja uraani, voivat olla täysin huomaamattomia.
Vesi kannattaa tutkia erityisesti silloin, kun käytössä on oma kaivo tai muu luonnonvesi. Tutkimus on aiheellinen myös, jos veden maku, väri tai haju muuttuu, talouteen syntyy lapsia tai kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Myös ennen uuden kaivon käyttöönottoa tai kiinteistökauppaa vesinäyte on usein välttämätön.
Alta löydät yleisimmät veden epäpuhtaudet ja niiden vaikutukset. Valitsemalla epäpuhtauden pääset lukemaan siitä tarkemmin.
Veden eri epäpuhtaudet
Outo haju vedessä
Juomaveden tulisi olla hajutonta. Jos vedessä on hajua, se viittaa lähes aina epäpuhtauksiin, eikä hajuhaittaan kannata tottua, vaikka veden kanssa tulisi muuten toimeen.
Yleisin hajun aiheuttaja on rikkivety, joka tuo veteen selkeän mädäntynyttä kananmunaa muistuttavan hajun. Rikkivety ei ole terveydelle vaarallista, mutta voi tehdä vedestä käytännössä käyttökelvotonta.
Jos vesi haisee mullalle tai ummehtuneelle, syynä on usein humus. Humus ei ole terveydelle haitallista, mutta tekee vedestä epämiellyttävää käyttää. Myös savi voi aiheuttaa maan hajua.
Metallinen haju viittaa usein rautaan, ja vaihtelevat tai poikkeavat hajut voivat johtua myös bakteereista. Bakteerit voivat aiheuttaa myös terveyshaittoja, joten niiden poistaminen vedestä on aina tarpeen.
Outo maku vedessä
Juomaveden tulisi olla mautonta ja miellyttävää. Jos veden maku on muuttunut tai poikkeava, se viittaa usein siihen, että vedessä on siihen kuulumattomia aineita. Veden sivumakuun voi tottua eivätkä makua aiheuttavat epäpuhtaudet ole yleensä terveydelle vaarallisia, mutta ne voivat silti vahingoittaa putkistoja ja kodinkoneita, joten oudon maun syy kannattaa aina selvittää.
Metallinen maku liittyy usein rautaan vedessä tai putkistoista liuenneisiin metalleihin. Mullan tai suon maku viittaa yleensä humukseen, ja suolainen maku kloridiin. Myös korkea fluoridi‑ tai nitraattipitoisuus voi aiheuttaa kitkerää tai kemiallista makua.
Kaikkia makua aiheuttavia epäpuhtauksia ei kuitenkaan voi tunnistaa selvästi. Siksi poikkeava veden maku on aina merkki siitä, että veden laatu kannattaa selvittää tarkemmin.
Miksi vesi on sameaa tai värjääntyy?
Veden tulisi olla kirkasta ja väritöntä. Jos vesi on sameaa tai siinä on väriä, se viittaa lähes aina epäpuhtauksiin. Joissakin tapauksissa vesi voi näyttää kirkkaalta, mutta aiheuttaa värjäytymiä esimerkiksi vesikalusteisiin.
Yleinen ongelma on niin sanottu ruosteinen vesi. Kyse ei ole ruosteesta, vaan veteen liuenneesta tai hapettuneesta raudasta. Rautapitoinen vesi voi näyttää aluksi kirkkaalta, mutta muuttuu seisottuaan ruskehtavaksi. Se voi myös haista tai maistua metalliselta ja saostua näkyväksi sakaksi.
Toinen yleinen syy veden väriin on humus, joka tekee vedestä yleensä kellertävää tai ruskehtavaa. Värin yhteydessä voi esiintyä maan hajua tai mullan makua.
Savi värjää veden samantyyppisesti kuin humus, mutta näkyy yleensä selkeänä sameutena ja se vaikuttaa selkeämmin likaiselta. Mangaani puolestaan voi näkyä vedessä mustina hippuina tai kertymänä pinnoille.
Vedessä oleva kalsium (veden kovuus) ei näy suoraan, mutta veden kuivuessa pinnoille, se kiteytyy kalkiksi ja jättää pinnoille valkoisia täpliä. Veden matala pH-arvo voi puolestaan aiheuttaa vaaleisiin hiuksiin vihertävän sävyn, mikä johtuu putkistosta liuenneesta kuparista.
Useimmiten väriä ja sameutta aiheuttavat epäpuhtaudet eivät ole suoraan terveydelle haitallisia, mutta ne voivat haitata veden käyttöä ja rasittaa putkistoja sekä laitteita.
Suodatustakuu – puhdasta vettä faktoihin perustuen
Emme arvaile sopivaa suodatinta, vaan valitsemme ratkaisun veden laadun ja käyttötottumusten perusteella. Vedensuodattimet suunnitellaan lähes aina vesianalyysin pohjalta, jotta lopputulos toimii myös käytännössä.
Siksi voimme antaa suodatustakuun: laitteillamme suodatettu vesi täyttää asetetut laatuvaatimukset.